Paikka- ja yhteisöperustainen oppiminen – omatoimityöpaja

AJANKOHTAISTA     I     KOULUTUKSET     I     METODOLOGIA     I     MATERIAALI    I     BLOGI

Paikka- ja yhteisöperustainen oppiminen kokoaa yhteen useita ympäristössä ja yhteisössä tapahtuvaa oppimista hyödyntäviä pedagogisia lähestymistapoja, kuten esimerkiksi ulkona oppimisen, ympäristö- ja perinnekasvatuksen sekä palveluoppimisen.

Oppiminen yhdistetään paikalliseen lähiympäristöön: rakennuksiin, kulttuuriperintöön, maisemiin ja luontoon. Ympäristöä käytetään perustana taiteen, matematiikan, kielien, yhteiskuntaopin, luonnontieteiden ja muiden opetussuunnitelman oppiaineiden opiskelulle. Menetelmä auttaa oppijoita liittämään opittua konkretiaan ja lisäämään täten oppimismotivaatiota. Se integroi oppijat mukaan myös vahvemmin ympäröivään yhteisöön, paikalliseen kulttuuriin, historiaan, perinteisiin tai ihmisiin ko. fyysisessä ympäristössä.

Koulun ulkopuolella paikka- ja yhteisöperustainen oppiminen voi liittyä nuorisotyöhön, harrastus- tai yhdstystoimintaan. Lähiympäristön huomiointi ja arvostaminen sekä muutoskohtien löytäminen ja niihin tarttuminen ovat osa aktiiviseen kansalaisuuteen kasvamista ja kasvattamista.

Tämän omatoimityöpajan materiaalin avulla opit paikka- ja yhteisöperustaisen oppimisen menetelmän perusteet ja voit soveltaa sitä omaan työhösi. Materiaali on tehty Community as Classroom – Place-Based Learning -Erasmus+ -hankkeessa 2024-2026. Mukana oli kouluja ja organisaatioita Suomesta, Puolasta, Tsekistä, Romaniasta ja Slovakiasta.

1. Katso esittelyvideo Johdatus paikka- ja yhteisöperustaiseen oppimiseen (Videossa suom. ja/tai eng. tekstitys)

2. Tutustu paikka- ja yhteisöperustaisen oppimisen 12:een periaatteeseen

3. Tutustu paikka- ja yhteisöperustaisen oppimisen neljään laajuustasoon

4. Selaa videokirjastoa ja tutustu menetelmän eri osa-alueisiin ja hankkeen partnerimaiden koulujen toimintaan (Videoissa suom. ja/tai eng. tekstitys)

5. Jos haluat omatoimityöpajasta osaamistodistuksen, palauta kommenttitehtävä

 

 Johdatus paikka- ja yhteisöperustaiseen oppimiseen

Paikka- ja yhteisöperusteisen oppimisen periaatteet

Esimerkkinä on käytetty Tsekissä toteutettua projektia, jossa lähtökohtana oli kylän keskustassa sijaitseva sotahistoriallinen muistomerkki. Voit miettiä monumentin sijaan jonkin omassa lähiympäristössä olevan kohteen (luonto tai rakennettu ympäristö).

Paikasta oppiminen 

Paikallisia ilmiöitä, elementtejä ym. käytetään oppimiseen, oppiminen on organisoitu tietyn asian (aiheen) ympärille. Aihe on esimerkissä “muistomerkki kylän aukiolla”. Opetus tapahtuu luokassa ja paikallista objektia käytetään havainnollistamaan oppitunnilla käytettyä teemaa tai kontekstia:  

• Historian yhteydessä – Sota vaikutti myös paikalliseen väestöön, muistutuksena on muistomerkki  
• Maantieteen (geologian) yhteydessä – Kivi tuotiin paikallisesta louhoksesta ja tehtiin monumentti 
• Kansalaiskasvatuksen yhteydessä – Muistutuksena edelleen ajankohtaisista konflikteista
• Matematiikan (geometrian) yhteydessä – Muistomerkki on suunnilleen tietyn kappaleen muotoinen, esim. lieriö

Paikan päällä oppiminen 

Oppiminen siirtyy luokkahuoneen ulkopuolelle, yhteisöstä ja sen ympäristöstä tulee luokkatila. Opettaja menee oppilaiden kanssa monumentin luo ja siellä tehdään tehtäviä tai selvityksiä: 

• Historia – Mitä vuosia täältä löytyy, milloin paikalliset asukkaat ovat sotineet, kuinka vanhoja he olivat, miltä eri sota-ajat näyttivät kylässämme, miksi nimet ovat eri kielillä?
• Luonnonhistoria – Näkyvätkö vuodenaikojen, sään- tai lämpötilanvaihtelut muistomerkissä, missä osissa se näkyy parhaiten, miksi? 
• Kansalaiskasvatus – Mitä muita mielenkiintoisia ja mieleenpainuvia paikkoja meillä on kunnassa, liittyykö muistomerkki johonkin paikalliseen perinteeseen tai kansalliseen juhlaan, kuka muistomerkistä huolehtii?
• Maantiede – Mikä oli väestörakenne ennen ja nyt, miten se vaikuttaa kylän/maiseman muotoon nykyään?
• Matematiikka – Mittaamme monumentin sivut ja korkeuden sekä laskemme pinta-alan ja tilavuuden. Jos tiedämme materiaalin tai koostumuksen, mittaamme painon.

Palveluoppiminen

Oppilaat käsittelevät aihetta käytännönläheisesti, ja oppimistehtävien tulos on todellinen, konkreettinen ja hyödyllinen panos kylän elämän ja ympäristön laadun parantamiseksi. Esmerkissä toimenpiteenä esim. muistomerkin kunnostus ja korjaus, sen ympärillä olevan istutus- ja viheralueiden korjaus tai muu ympäröivän paikan parantaminen.  

• Luonnontiede, historia – Yleiskatsaus kylästä löydetyistä kivistä paikallisissa oppaissa, kylän verkkosivuilla, vierailijoille tarkoitetuilla infotauluilla 
• Maantiede – Kartta entisistä louhoksista paikallisissa oppaissa, kunnan verkkosivuilla, vierailijoille tarkoitetuilla infotauluilla 
• Kansalaiskasvatus, luonnontiede – Viheralueiden istuttaminen ja perustaminen muistomerkin ympärille, hyödyt myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
• Matematiikka – Pienoismalli kylästä muistomerkin pystytyshetkellä sijoitettuna kunnanvirastoon, paikalliseen näyttelyyn, julkiseen paikkaan (ikkunanäyttö)

Oppiminen paikan kautta 

Paikalliset teemat toimivat pohjana laajemman kontekstin ymmärtämiselle ja osallistumiselle alueellisiin ja globaaleihin kysymyksiin. Muistomerkki toimii keinona puhua opiskelijoille “suurista” asioista, jotka eivät koske vain paikkaamme, vaan aluetta, valtiota, Eurooppaa tai koko maailmaa.  

• Historia, kansalaisoppi – Miten ja miksi maailman konfliktit syntyvät, miten ne vaikuttavat meihin ja voimmeko vaikuttaa niihin? 
• Maantiede – Miten ja kuinka kauan sotilaat matkustivat täältä taistelukentille ja mistä löydämme nämä taistelukentät? Miten sinne kuljetettaisiin nykyään?  Millaisia karttoja sota-ajalta löytyy?
• Matematiikka – Aritmetiikan ja geometrian merkitys jokapäiväisessä elämässä. Miksi meidän pitää laskea ja mitata tarkasti? Miksi on hyödyllistä tietää muistomerkin kaltaisen kappaleen mitat ja paino? Onko maailmassa tragedioita huonojen laskelmien takia?

Paikallisten olosuhteiden huomioiminen

Oppiminen mukautetaan erityisiin paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin. 

• Historia – Miksi muistomerkki on laiminlyöty tai onko sitä vandalisoitu? Onko muistomerkissä ulkomaisia nimiä, miksi? 
• Maantiede – Mistä muistomerkin materiaali on peräisin? Kuinka kaukana louhos on? Mistä kivi tuotiin? Käytettiinkö materiaalia muissa rakenteissa ja ovatko ne jollain tavalla merkittäviä? 
• Taidekasvatus – Onko patsaan tai monumentin koristeen tekijä tiedossa? Mistä hän tuli? Mitä yhteistä hänellä oli kylämme kanssa?  
• Kotiseutuhistoria – Onko muistomerkissä sukunimiä, jotka ovat edelleen olemassa kylässä? Onko muistomerkissä ihmisten nimiä useilta paikallisilta alueilta? 

Oppimisen henkilökohtainen merkitys

Oppiminen on oppijalle henkilökohtaisesti relevanttia, hän näkee yhteyden omaan elämäänsä. 

• Historia, yhteiskunta – Mistä perheesi on kotoisin ja kuinka kauan se on asunut täällä? Asuiko kukaan talossasi ennen sinua? Missä muistomerkissä luetellut sotilaat asuivat? Onko heillä sukulaisia kylässä? Oliko perheessäsi joku, jolla on muistitietoa ensimmäisestä maailmansodasta (tai mistä tahansa muusta sotakonfliktista)? 
• Maantiede – Mistä materiaalista talosi on tehty? Miksi ne ovat samoja/eri materiaaleja kuin muistomerkki?  
• Kansalaisuuskasvatus – Mitä asioita opit muistomerkin ympärillä, miten voit tarvita niitä myöhemmin elämässäsi?  

Paikkasuhteeseen perustuva oppiminen 

Oppiminen rakentaa ja kehittää oppilaan henkilökohtaista suhdetta paikkaan ja ympäristöön.  

• Kansalaiskasvatus, taidekasvatus – Oppilaat huomaavat ja ilmaisevat, millaisia tunteita muistomerkki tai tapahtuma, johon se liittyy, herättää hänessä ja muissa ihmisissä. Mitä monumentti merkitsee sinulle?  
• Maantiede – Mistä paikasta kylässä pidät eniten ja miksi? Miten näet tämän paikan (kaunis x ruma, mielenkiintoinen tylsä, iloinen x surullinen, kiireinen x hiljainen… ja miksi? Miten käsitit muistomerkin tai kyläsi ennen ja miten koet sen nyt – onko se muuttunut mitenkään? 

Oppilaiden aktiivinen osallistuminen 

Oppiminen keskittyy oppilaiden aktiiviseen osallistumiseen. Se perustuu osallistaviin menetelmiin, joissa korostetaan oppilaan oma-aloitteisuutta ja vastuullisuutta. Oppilaat ovat mukana tekemässä omaa oppimistaan koskevia päätöksiä sekä ratkaisemassa paikallisia ja globaaleja ongelmia. 

• Mahdollisuus tehdä ehdotuksia hankkeen etenemisestä ja suunnittelusta. Tieto siitä, että oppilaan ajatuksista keskustellaan vakavasti ja että niitä harkitaan. 
• Roolien jakaminen tutkimisessa
• Tehtävien jekeminen omien mieltymysten ja taitojen mukaan 
• Mahdollisuus valita toimintoja, joihin erityisesti haluaa osallistua

Kumppanuus yhteisön kanssa 

Oppimista tukevat kumppanuudet yhteisön muiden toimijoiden kanssa: paikalliset organisaatiot, yritykset, kunnan johto ja toimihenkilöt, paikalliset asiantuntijat jne.  

• Tapaaminen paikallishistorian tuntijan, geologin, paikallisten asiantuntijoiden tai kuoron kanssa, järjestely paikallisen valtuuston kanssa  
• Yhteistyö järjestöjen tai seurakunnan kanssa, mukanaolo eri tapahtumissa 
• Esineet tarjoavat aitoa materiaalia – esim. kirje rintamalta, puhdetyöt 
• Yhteistyö puutarhurin ja maisema-arkkitehdin kanssa muistomerkin ympärillä olevien viheralueiden suunnittelussa ja viherkasvien istuttamisessa

Yhteistyö ja ryhmässä tekeminen 

Oppiminen tapahtuu ryhmätyönä, harjoitustyössä keskitytään yhdessä toimimiseen. 

Joitakin töitä ei voida tehdä muuten kuin yhdessä (muistomerkin mittaus, työsuunnitelman laatiminen, työmaan valmistelu). 

Muistomerkin kunnostuksessa ja kaunistamisessa ovat mukana paitsi oppilaat ja opettajat, myös muut toimijat kuten paikalliset käsityöläiset, kunta ja yhteisö.

Oppiaineiden välisyys/monialaisuus 

Oppiminen on monialaista, opetusta läpileikkavaa. Se rakentaa opilaan ymmärrystä sosiaalisten ja luonnollisten, paikallisten ja globaalien, menneiden ja tulevien prosessien keskinäisestä yhteydestä. 

Oppilaat oppivat muistomerkillä eri aineita, esim.: paikallisen louhoksen kiven polun selvittäminen, kiven nostamiseen tarvittavat voimat; hiekkakiven ja messinkilevyn kemiallinen koostumus ja kemialliset prosessit, jäkälät muistomerkillä, kuinka ensimmäinen maailmansota käytiin, kuinka kauas kylästä sotilaat liikkuivat, missä tunnetut taistelukentät ovat…  

Eri oppiaineita on yhdisteltävä monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseksi. Moni toiminta jo itsessään hämärtää oppiaineiden välisiä rajoja – esimerkiksi fyysisten ominaisuuksien tunnistamisessa ja tutkimisessa kyse on mm. fysiikasta, maantiedosta, matematiikasta, kemiasta ja luonnontieteestä samanaikaisesti. Historiallisten kontekstien tunnistamisessa tarvitaan maantiedon, historian, kielten ja kansalaiskasvatuksen yhdistelmää. Moniin toimintoihin voi helposti lisätä liikunnan, katsomus- ja taideaineiden oppimista.

Kokonaisvaltainen opetusväline 

Paikka- ja yhteisöperustainen oppiminen on kokonaisvaltainen väline opetukseen;  opettajalla on selkeät tavoitteet, mitä hän haluaa opettaa oppilaalle paikka- ja yhteisöperustaisen oppimisen avulla, miten kaikki sopii tunnille ja miten sitä arvioidaan.

Voimme esimerkiksi hyödyntää vastuullista käyttäytymistä kehittävien oppimistavoitteiden muotoilua kehityksen jatkumosta. Oppilas 

• tutustuu paikan luonnon ja ympäristön tilaan 
• tulee tietoiseksi yhteisön ja paikan suhteesta  
• huomaa, mikä tekee paikasta erilaisen kuin muut paikat 
• arvioi ja ilmaisee, mikä tekee paikasta ainutlaatuisen  
• on tietoinen paikan suojelemisen tarpeesta
• arvioi ihmisen käyttäytymisen mahdollisia vaikutuksia paikan säilymiseen

Paikka- ja yhteisöperusteinen oppimiskokonaisuus, laajuuden portaat

Menetelmän laajuuden portaan valintaan vaikuttavat esim

• käytettävissä oleva aika
• oppimistavoitteet
• oppilaiden valmiudet
• opettajan kokemukset ja yhteistyömahdollisuudet

Tasot eivät ole hierarkisia, ylin aste ei ole aina tavoitelluin vaan menetelmää käytetään opetukseen soveltuvasti. Alempia portaita voi sisällyttää nopeasti ja helposti oppitunteihin ja opiskeltaviin aihekokonaisuuksiin. Ylin taso voi olla MOK-viikko tai pidempi projekti, valinnaiskurssi tms.

Videokirjasto paikka-ja yhteisöperusteisen oppimisen osa-alueista

Hankkeen toimijat, koulut ja organisaatiot ovat laatineet videoita, joissa käyään läpi PBL-menetelmän eri osa-alueita ja näkökulmia.

Kommenttitehtävä

Valitse videokirjastosta yksi video ja kirjoita lyhyt (1-2 A4-arkin mittainen) kommentti vastaten mm. seuraaviin kysymyksiin:

• Minkä videoista valitsit, miksi?
• Resonoiko videon sisältö nykyiseen ajatteluusi tai pedagogiseen suunnitteluusi?
• Opitko videolta jotain uutta, mitä?
• Mihin videon sisältöön haluaisit antaa kritiikkiä?
• Miten voisit käyttää työpajan sisältöjä omassa opetuksessasi? Kerro lyhyt esimerkki.
• Mitä muuta haluat kertoa paikan ja yhteisön hyödyntämisessä opetuksessa?

Lähetä vastauksesi ja nimesi + oppilaitoksesi/organisaatiosi nimi sähköpostilla osoitteseen info@enoprogramme org. Saat paluupostissa osallistumistodistuksen.