Paikka- ja yhteisöperusteinen oppiminen (Place based learning – Community as classroom) on Erasmus+ hanke peruskouluille vuosille 2024-2026. ENO-verkkokoulu on hankepartnerina yhdessä neljän muun eurooppalaisen koulutusorganisaation kanssa. Mukana toteuttamassa ovat SEVER The Rýchory Centre of Environmental Education and Ethics Tsekeistä, Green Foundation Slovakiasta, New Horizons Romaniasta sekä Code for Green Puolasta.
SEURAA PROJEKTIBLOGIA:
7.10.2024; Ensimmäisessä opettajien koulutuksessa opittiin PBL:stä historiasta, periaatteista ja testattiin kartoittamista -lue juttu täältä
19.2.2024: Terveisiä Tsekeistä! Lue lisää ENO-verkkokoulun 1. partneritapaamisesta Horni Marsovista täältä
SISÄLLYSLUETTELO:
- Mitä on paikka- ja yhteisöoppiminen (PBL)?
- Monialainen oppiminen ja kollegiaalinen tuki
- Tarve ja motivaatio
- Kohderyhmät & ohjelman sisältö kouluille
- Kiinnostuitko? Hae koulusi mukaan!
1. Mitä on paikka- ja yhteisöoppiminen (PBL)?
“If you don’t know where you belong, you don’t know who you are.” (Wallace Stegner)
Paikka- ja yhteisöperusteinen oppiminen tulee enganninkielen termistä Place based learning (PBL), jossa on vahva yhteisökasvatuksellinen näkökulma (Community as a classroom). PBL on monipuolinen ja -alainen lähestymistapa käsittäen kaikki pedagogiset lähestymistavat, jotka ottavat huomioon lähiympäristössä ja yhteisössä työskentelyn. Näitä ovat esimerkiksi ulkonaoppiminen, ympäristö- ja perinnekasvatus sekä palveluoppiminen. Oppiminen yhdistetään paikalliseen lähiympäristöön; rakennuksiin, kulttuuriperintöön, maisemiin, luontoon, mahdollisuuksiin ja kokemuksiin käyttäen niitä perustana taiteen, matematiikan, kielien, yhteiskuntaopin, luonnontieteiden ja muiden opetussuunnitelman oppiaineiden opiskelulle. Menetelmä auttaa oppijoita liittämään opittua konkretiaan ja lisäämään täten oppimismotivaatiota. Se integroi oppijat mukaan myös vahvemmin ympäröivään yhteisöön; paikalliseen kulttuuriin, historiaan, perinteisiin tai ihmisiin ko. fyysisessä ympäristössä. PBL oppimisen avulla opiskelijat näkevät työnsä tulokset yhteisössään, jossa toimiminen omassa lähiympäristössä rakentaa merkityksellisyyttä, yhteenkuuluvuutta ja yhteisön ylpeyttä. He kehittävät omia kommunikaatio- ja kyselytaitoja, oppivat olemaan vuorovaikutuksessa minkä tahansa ympäristön kanssa ja ymmärtävät paremmin itseään sekä paikkaansa maailmassa.
“Authentic environmental commitment emerges out of firsthand experiences with real places on a small, manageable scale over time.” (David Sobel 2004)
Lisätietoa aiheesta:
2. Monialainen oppiminen ja kollegiaalinen tuki
Hankkeessa tutkitaan ympäristöstä ja yhteisöstä nousevaa ilmiötä, jota tutkitaan moni- ja laaja-alaisesti hyödyntäen eri oppiaineita. Esim. kulttuurihistoriallisen rakennuksen ymmärtämiseen voidaan hyödyntää niin historiaa, geometriaa, taiteita kuin äidinkieltä.
OPS 2016 painottaa moni- ja laaja-alaista oppimista: Monialaiset oppimiskokonaisuudet edistävät perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja erityisesti laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnetään paikallisia voimavaroja ja 
mahdollisuuksia. Oppimiskokonaisuudet tarjoavat hyvän tilaisuuden koulun ja muun yhteiskunnan väliselle yhteistyölle. Käsiteltävien asioiden paikallisuus, ajankohtaisuus ja yhteiskunnallinen merkittävyys luovat lisämotivaatiota sekä opettajille että oppilaille. Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun on välttämätöntä. Oppimiskokonaisuuksien tarkoituksena on käsitellä toiminnallisesti oppilaiden kokemusmaailmaan kuuluvia ja sitä avartavia asioita.
Kollegiaalinen tuki ja yhteistyön tekeminen on PBL metodissa keskeistä. OPSissakin mainitaan, että monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät yhteistyötä eri lähestymistapoja edustavien oppiaineiden kesken sekä koulun muun toiminnan hyödyntämistä. Kaikki oppiaineet ovat vuorollaan mukana oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa kulloisenkin kokonaisuuden edellyttämällä tavalla.
Oppimiskokonaisuuksien sisällöiksi etsitään toimintakulttuurin periaatteiden mukaisia, oppilaita kiinnostavia sekä oppiaineiden ja opettajien väliseen yhteistyöhön soveltuvia teemoja. Niiden opiskelussa käytetään eri oppiaineille ominaisia tarkastelutapoja, käsitteitä ja menetelmiä.
Siirry tästä lukemaan tarkemmin OPSin tavoitteista
3. Tarve ja motivaatio:
Hankkeen tarkoitus on tutustuttaa kouluja, lisätä kiinnostusta ja tietoisuutta paikkaperusteisesta oppimisesta (PBL). Opettajat ja koulut näkevät menetelmän mahdollisuudet osana perusopetuksen lähestymistapoja ja voivat käyttää sitä yksittäisten luokkien, oppiaineiden ja aiheiden välillä.
Hankkeella halutaan osaltaan parantaa koulutuksen laatua ja samalla myötävaikuttaa muodollisen koulutusjärjestelmän mukauttamiseen 2000-luvun terveys-, sosiaali- ja ympäristöhaasteisiin – ottamalla käyttöön paikkaperusteisia oppimismenetelmiä (PBL) ja periaatteita valtavirran opetuksen innovaationa. PBL:n on osoitettu edistävän yrittäjyyden ja aktiivisen kansalaisuuden kehittämistä sekä parantavan peruslukutaitojen koulutustuloksia. PBL voi toimia puitteena yhdistää oppimismalleja, lisätä koulutusjärjestelmämme voimaa ja toimia perustana kukoistavalle demokratialle.
Tavoite on myös valtavirtaistaa paikka- yhteisöperusteista kasvatusta kehittäen ja testaten toimivaa mallia PBL-periaatteiden toteuttamiseksi kokokoulun laajuisena lähestymistapana perusopetuksessa. Hankkeessa luodaan esimerkkejä ja menetelmiä siitä, miten kouluja voidaan tukea PBL:n toteuttamisessa. Mallikoulut toimivat koealustoina siinä, millaista koulutusta, kollegiaalista tukea opettajat tarvitsevat voidakseen paremmin tehdä yhteistyötä, millaisia menetelmiä ja aktiviteettejä oppilaille eri oppiaineissa voidaan suunnitella, miten koulun rehtorit voivat olla mukana ja kuinka osallistaa yhteisöjä. Toimintamallin luomisen pitäisi syventää PBL:n käyttöä yksittäisissä kouluissa sekä motivoida useampia kouluja ottamaan PBL käyttöön yleisenä opetusmenetelmänä.
4. Kohderyhmät & ohjelman sisältö kouluille
Ensisijainen kohderyhmä ovat ala- ja yläasteen opettajien ryhmät 5-luokista ylöspäin. Toisen ryhmän muodostavat näiden koulujen rehtorit sekä oppilaat, yhteisöjen ja kuntien jäsenet.
Ohjelma ja aikataulutus kouluille:
- Aloituskeskustelut koulutiimien sekä ENO-verkkokoulun välillä (analyysi & tavoitteiden asettaminen), toukokuu 2024
- Orientaatiokoulutus opettajille ja kouluille paikka- ja yhteisökasvatukseen ja sen metodeihin (1-2 kertaa sovitusti syyskauden alussa 2024).
- Projektityöskentelyä lukuvuodella 2024-2025; ohjausta ja työpajoja ryhmille sovitusti (1-3krt) sekä viestinnällistä apua
- Reflektointi & projektin aikaansaannosten esittelyä kv-projektikumppaneille (1krt), syksy 2025
Projekti sisältää vähintä neljä ENO-verkkokoulun asiantuntijakonsultointikäyntiä projektitiimeille vaiheissa 2-4.
5. Kiinnostuitko? Hae koulusi mukaan!
Projektityöskentely suomalaisissa kouluissa aloitetaan syyslukukaudella 2024. Mukaan voivat hakea peruskoulut 5-luokista ylöspäin.
Huomioitavaa:
Yhdestä koulusta haetaan mukaan tiimi, jossa on vähintään 2 opettajaa + 1 henkilö hallintosta tai johdosta. Hanke tulee ottaa osaksi koulun lukuvuosisuunnitelmaa ja se tulee hyväksyä johtoryhmässä ja opettajankokouksessa.
Voit hakea mukaan tällä lomakkeella 30.4.2024 mennessä. Kirjoita ja kysy lisää: info@enoprogramme.org
LUE LISÄÄ: Terveisiä Tsekeistä! Lue lisää ENO-verkkokoulun 1. partneritapaamisesta Horni Marsovista täältä
Funded by the European Union. Views and opinions expressed are however those of the author(s) only and do not necessarily reflect those of the European Union or [name of the granting authority]. Neither the European Union nor the granting authority can be held responsible for them.